Kyllä otti koville, mutta emännät ei yleensäkään periksi anna, joten siinä se nyt on: otsikon taustakuva. Emännän elämään sopiva puintiaiheinen otos, jossa osittain puitua mallaohrapeltoa hellii syyskuinen auringonpaiste. Olipas maalaisromanttinen kommentti.
Sen sijaan tuon pellonpalan leikkaaminen alkuperäisen kuvan alareunasta se vasta olikin varsinainen koitos ja siinä jouduttiin uhraamnaan sekä alunperin kuvassa esiintyneet Clayson-puimuri jostain 70-luvun alusta ja Isäntä itse jostain 50-luvun lopulta :-). No eiköhän edellämainitutkin vielä tässä blogissa tule esiintymään - ovathan molemmat aika valovoimaisia tapauksia:-) Siis tietysti sillä edellytyksellä, että tämä tarinointi ikinä koskaan tulee saamaan mitään jatkoa. Jää nähtäväksi miten käy.
Kiitos vain kuvankäsittelyohjelma-suosituksesta ja vähän muistakin neuvoista kolleegalleni Herra T:lle. Kuudes käsitelty pellonpala oli se jonka lopulta tuon otsikon alle sitten kelpuutin. Eli kyllä olisi kuvankäsittelyn sarallakin paljon kyntämistä jäljellä.
Päivän aforismi
15 vuotta sitten